Jo vuosia sitten löysin lasihelmien ihmeellisen maailman. Muistan lapsena ihailleeni äitini helmiä jotka säihkyivät kuin sateenkaari. Taisivat olla kirkkaita särmikkäitä sateenkaariefektillä. Leikeissä sain käyttää isoja vaaleansinisiä helmiä, jotka sain kiedottua päähäni kruunuksi. Prinsessa jo silloin. Muistan myös ihanat vadelmanväriset ja vaaleanvihertävät kaulakorut, jotka sain lahjaksi. Ja suklaamunasormukset olivatkin suuria aarteita. Laatikoistani olen löytänyt vain vähän merkkejä edellisiltä prinsessakausiltani. Joitakin pikkuviritelmiä vain. Kunnes jälleen noin 5 vuotta sitten tilasin jälleen satsin siemenhelmiä....... Ja hurahdin lumoutuneena väreistä, runsaudesta, mahdollisuuksista.... Tässä joitakin koruja, joita voi sanoa vaikka lempikoruiksi. Jossakin näkyy jo käytön jälkiä. Nautinto niitä tehdessä on ollut suuri.

Tämä on ekoja korujani ja siksi tärkeä ja paljon pidetty.

Tätä kutsun hömppäkoruksi. Siitä tulee iloiselle mielelle. Lapset

 pitävät tästä. 

Hassusti kiiltelevät nuo särmikkäät. Oikeasti ovat erittäin hailean vaaleanpunaruskeat.

Tässä on vain osa korua. Koko kuvasta tuli niin epätarkka. Korviksetkin kuuluu tähän settiin. Tämä on yksi mieluisimpia korujani.Samoin tuo seuraava.

Ruskeasävyiset ovat ensimmäiset massahelmeni ja punaiset ovat sitten ne toiset.

Massaspiraali, joulusydän tai punaherukkasydän, kuparilanganvääntöä, kivi Sardiniasta.

Tämän tein kun olin helmikurssilla työväenopistossa. Ei ole tullut käytettyä. Oli mukava kokeilla erilaisia tekniikoita.