Viikonloppu meni ahkerasti käsin ommellen. Antiikkinallet saivat purunsa sisälle, silmät päähänsä ja korvat ja käpälät kohdalleen ja mahan täytettä ja runsaasti iloista mieltä. Tässä kurssikaverukset poseeraavat itseensä tyytyväisinä. Minun nalleni on tuo toinen oikealta.

Jotenkin nallenin muistuttaa kadonnutta Niilo-nallea, mutta tämä on pienempi ja herkempi , vaikkakin aika vintiö. Tässä hän seisoo hieman ujona, miettien vielä...."mikä onkaan nimeni".

Mukava kurssi, kivat kurssilaiset ja ihanat nallet. Näitä tulee varmasti lisää.